Fuerteventura, Espanja 2.1-6.2.2026
Sain idean tähän reissuun syksyllä 2025. Olin jo kauan aikaa sitten miettinyt, että olisi mukava viettää osa talvesta ulkomailla. ”Digital Nomad” on henkilö, joka tekee näyttöpääte työtä, eikä hänellä ole lokaatioon perustuvia rajoitteita. Tämä ”digital nomad” elämäntyyli on kiehtonut minua ja nyt pääsin sitä kokeilemaan. Toki aikaisemmin olimme Vilman kanssa viettäneet keväisin aikaa Lapissa, mutta nyt oli ensimmäinen pätkä etätöitä ulkomailla.
Koronan alussa kävimme Vilman kanssa espanjan kielen kurssilla, mutta koronan ja lähityökäytäntöjen takia emme ikinä päässeet lähtemään. Nyt kuitenkin ryhdistäydyin ja ajattelin lähteä, vaikka itsekseni, mutta sainkin kavereita mukaan. Mukaan lähti kaverini Joel, Eemil ja Miska. Menimme 2.1 Joelin kanssa, Eemil tuli pari päivää myöhemmin ja Miska viimeisenä pariksi viikoksi.
Kun matkaan lähtee pidemmäksi aikaa, niin Airbnb ja muut majoituspalvelusivustot voivat olla hiukan tyyriitä, niin päätin etsiä edullisempia vaihtoehtoja. Löysin facebookista Fuerteventura Digital Nomads ryhmän. Ryhmässä yksityiset majoittajat etsivät vuokralaisia asuntoihinsa. Täällä otinkin yhteyttä yhteen majoittajaan ja hän suostui vuokraamaan asuntonsa meille kuukaudeksi, vaikka toivoikin pidempään pysyvää vuokralaista. Kuukausi 4 hengen kalustetussa asunnossa kustansi 1350€, joka on noin puolet Airbnb:stä löydettyihin vaihtoehtoihin.
Meillä oli muutama päivä ennen kuin pääsimme vuokra-asuntoomme, niin varasimme hotelli huoneen pariksi päiväksi Corralejosta. Corralejo on isompi kaupunki saaren koilliskulmassa. Corralejo on melko turistinen ja parkkipaikat ovat vähissä, mutta siellä on hyviä alueita wingfoilaukseen, leijalautailuun ja surffaukseen. Vaikka lopullinen vuokra-asuntomme oli saaren luoteiskulmassa, El Cotillossa, niin kävimme silti usein saaren itärannalla harrastamassa, koska saaren länsipuoli on avoin Atlantille päin ja olosuhteet siellä olivat liian rajut vesilajien harrastamiseen.
Tässä välissä voisinkin kertoa vähän saarella vallitsevista vesiurheilu olosuhteista. Ensinnäkin aaltojen koko ja voima yllätti tällaisen Itämerisurffarin täysin. Olin nähnyt isoja aaltoja Pohjan merellä Tanskan länsirannikolla, mutta nämä Atlantin aallot olivat aivan omaa luokkaansa. Aallot olivat kuin vyöryviä omakotitaloja, tai oikeastaan rivitaloja, koska aallot saattoivat olla useamman sata metriä leveitä.
Aaltojen voimaa mitattiin Jouleissa. Meillä saattaa olla isoja aaltoja esimerkiksi Porissa, joissa on jo jännittävää surffata. Porin aalloissa energiaa on maksimissaan 500 joulea, Fuertella isoimpina päivinä jouleja oli reilusti yli 10 000, eli meri siellä voi olla todella vaarallinen, jos ei tiedä mitä tekee. Jotta harrastaminen olisi turvallista ja mielekästä, niin päivän harrastuspaikka valittiin ennusteiden, puskaradion ja lajipreferenssien mukaan. Sama paikka toimi harvoin leijalautailuun, wingfoiliin ja surffaukseen. Näille kaikille lajeille on usein omat harrastuspaikkansa.
Lempipaikkani Fuertella taisi olla Flag beach, se sijaitsee saaren itärannalla Corralejon eteläpuolella. Ranta on pääasiassa leijalautailupaikka, mutta siellä pystyy myös wingfoilaamaan. Corralejon itäpuolella on pieni saari Lobos. Kun aallot tulevat lännen puolelta, niin usein ne tulevat hiukan rauhallisempina Corralejon ja Loboksen välistä Flag beachille koillisesta. Vallitseva tuulen suunta oli pohjoinen ja tämä tuulen ja aaltojen yhdistelmä toimi täydellisesti Flag beachilla. Täällä saimme parhaat leija- ja wingfoil-sessiot.
Corralejossa oli myös wingfoil spesifi ranta, jota kutsuttiin ”Waikiki beachiksi” tai Rocky Pointiksi, koska rannassa oli Waikiki niminen ravintola ja rannalla oli paljon kiviä. Ranta oli liian pieni leijan nostamiseen, mutta wingfoilissa ei tarvitse isoa rantaa, koska ei ole pitkiä naruja mitä suoristella. Waikiki oli sopiva paikka kaiken tasoisille wingfoilaajille. Siellä oli tasaista vettä, jossa on helppo harjoitella, mutta myös isoja aaltoja, jos haluaa lähteä kokeilemaan aaltoajoa. Täällä harrastimme myös paljon.
Fuerten pohjoiskärjessä oli kuuluisa surffispotti Majanicho, tämä oli Joelin suosikkipaikka, koska sinne tuli useimmiten surffattavaa aaltoa. Majanicho oli niin suosittu, että line upissa oli monesti useita kymmeniä surffareita. Majanichoon ajoimme aina Lajares nimisen kylän läpi, täältä lähti retkeilyreitti tulivuoren ympäri, jonka kävelimme vanhempieni ja Miskan kanssa.
Vaikka vietimme suuren osan reissusta saaren pohjoisosissa, niin teimme saareen etelä osiin myös pari reissua. Kävimme Miskan kanssa kahdestaan leijalautailemassa Sotaventon rannalla. Korkean veden aikaan rantaan tulee matala laguuni, jossa pystyy leijalautailemaan. Meidän sessarilla laguuni oli tosin liian matala, että siinä olisi uskaltanut temppuilla. Leijalautailimme vähän ulompana laguunin ulkopuolella. Siellä oli erittäin kova ja puuskainen tuuli, koska se tuli maalta merelle päin kahden vuoren välistä. Täällä sainkin korkeimman hyppyni tähän asti, 11.9m!
Toinen etelän reissu oli vain pyöräilyä. Se oli Miskan viimeinen päivä ja ennusteet vesiurheiluun oli heikot, niin päätimme tehdä jotain, mikä onnistuu varmasti, niin vuokrasimme sähköpyörät ja ajoimme saaren hienoimman mtb-reitin Morro Jablesta Cofete beachille. Reitti meni tietä pitkin ja palasi vuoren yli, mistä oli hienot maisemat. Reitti oli tarpeeksi haastava ja välillä piti taluttaa jyrkimmissä kohdissa.
El Cotillossa emme päässeet hirveästi harrastamaan, koska aallot olivat jatkuvasti aivan valtavat, paikalliset kutsuivat isoja aaltoja termillä ”La bomba”, eli pommi. Myös vertauksia Interstellar aaltoplaneettaan kuultiin. El cotillon rannalla pääsi kuitenkin harjoittelemaan surffauksen perusteita pienissä white wash aalloissa. Surffauksen alussa pitää opetella nousemaan laudalle sujuvasti ja pienet murtuneet aallot sopivat tähän hyvin. El Cotillon pohjoispuolella on myös useita pienempiä poukamia, jotka ovat suojassa isoimmilta aalloilta ja ne sopivat hyvin leijalautailuun, wingfoiliin tai surffaukseen. Punta Blanca oli esimerkiksi hyvä paikka surffauksen harjoitteluun.
Ruoka Fuertella oli melko edullista, hyvän pitsan sai alle kympillä, olut ravintolassa oli 2-5€ ja lähipaikkamme(El Taperio) lounasmenu El Cotillossa oli 14€. Siihen kuului alkukeitto, pääruoka, juoma ja kahvi. El Cotillossa isoin marketti oli HiperDino, sieltä ostimme lähes kaiken tarvitsemamme. Siellä oli myös iso lihatiski, mistä saimme grillattavaa. Ruoka oli suurin piirtein saman hintaista kuin Suomessakin.
Kämppämme patiolla oli hiiligrilli, jota hyödynsimme ahkerasti. Ennen ja jälkeen grillausta heittelimme Dartsia. El Cotillossa ei ollut darts baaria, niin pyysimme vanhempiani tuomaan Darts taulun, kun he tulivat käymään tammikuun puolivälissä. Reissun aikana kehityinkin dartsissa huomattavasti.
Joel ja Eemil Patiolla.
Reissu oli kaiken kaikkiaan opettavainen kokemus, ensinnäkin opin paljon merestä, aalloista, surffauksesta ja wingfoilauksesta. Tunnelma saarella oli hyvä ja turismi pyörii selvästi vesiurheilun ympärillä. Monta spottia jäi myös näkemättä/kokematta, joten paljon jäi myös ensi kertaan.
Kommuuni asumisessa ja etätöiden tekemisessä oli omat haasteensa sekä välillä oli ikävä kotiin Vilman luo, vaikka todella kivaa olikin. Haluan ehdottomasti lähteä Fuertelle uudestaan, mutta etätyön sujuminen pitää miettiä järkevästi ja Vilma pitää houkutella mukaan. :D
Kommentit
Lähetä kommentti