Egypti KiteSafari, 24.4-2.5.2026

Meikä tekemässä kitelooppia.

Päädyin tänä vuonna reissulle mukaan hieman jälkijunassa, koska toiselle Norjan matkalle tuli vähän mutkia matkaan. Olin lupautunut lähtemään Vilman kanssa Norjaan keväällä. En päässytkään mukaan, koska minulla oli kertausharjoitus juuri samalla viikolla. Kertauskutsu tuli niin hyvissä ajoin, että oli unohtanut koko jutun ja hyväksynyt Vilman matkasuunnitelmat. Yritin hakea vielä vapautusta, mutta sitä ei herunut. Lomapäivät jäivät onneksi säästöön ja jotain niille piti keksiä. Laitoin sit viestiä leijasurffauksen Joonakselle oliko vielä tilaa Kitesafarilla ja sitä onneksi oli.

Joonas Leijasurffaus.fi:lta hyppäämässä hiekkakaistaleen yli.

Jusa leijasurffaus.fi:ltä Zodiacin kyydissä.

Tällä kertaa lähdin ”yksin” matkaan. No en aivan kokenut kuitenkaan lähteväni yksin, koska tunsin porukkaa viime vuodelta ja kite-jengi on aina niin mukavaa, että tiesin että tulisin loistavasti toimeen kaikkien uusienkin tuttavuuksien kanssa. Olinkin sopinut yhteisestä majoituksesta jo WhatsApissa porukan kanssa. Menin muutaman kiteilijän kanssa El Gounaan ensimmäiseksi yöksi, ennen kuin pääsimme veneelle. El Gounaan lähti minun lisäksi Ilmo, Eveliina, Elina, Maria ja Nalle.

Eveliina on ottanut nämä kaikki hienot kuvat järkkärillä.


Meno lento oli suoraan Hurghadaan, joka oli Norwegianin viimeinen lento sinne. Paluu olikin sitten Istanbulin kautta, mutta ei sekään ollut kovin paha. Norwegian lentää Hurghadaan sukelluskauden aikana, joka on eri aikaan kuin kite-kausi. Kun tuuli voimistuu keväällä Punaisella merellä, niin sukelluksesta tulee haastavaa, mutta suotuisat olosuhteet leijalautailulle alkavat. Kitesafarin vene Heaven Liberty onkin entinen sukellusristeilyvene, joka on modattu leijalautailijoille sopivaksi.


Ilmo ja Heaven Liberty taustalla.

Ensimmäinen yö Egyptissä meni El Gounassa, joka on yksityinen turistikaupunki. Se on todella hieno ja siisti paikka, eli meininki on siis aivan eri mitä Hurghadassa. Kaupunkiin pääsy vaati tällä kertaa hiukan erikoisjärjestelyjä. Piti olla QR-koodi, joka oikeutti pääsyn ja sellaisen sai ainoastaan varaamalla majoituksen sieltä ja lähettämällä passista kuvan etukäteen sekä täyttämään lomakkeita. Turvajärjestelyt olivat selvästi kiristyneet Lähi-Idän tilanteen takia.

Oli tyyntä, kun saavuimme veneelle.

Emme hirveästi viettäneet aikaa El Gounassa, mutta kerkesimme käydä syömässä ja kierrellä vähän ympäriinsä. Ajattelimme, että olisimme päässeet siellä kiteilemään ennen veneelle menoa, mutta tuulet eivät olleet suotuisat. Päätimme lähteä El Gounasta heti aamulla ja suunnata vesipuistoon. Elina kertoi vesipuistosta, joka oli erään resortin yhteydessä. Siellä sai ruokaa ja juomaa vesipuistolipun hinnalla, joka oli paikalliseen hintatasoon nähden melko arvokas, noin 30-40€, mutta se oli hyvä sijoitus, koska vesipuisto teki oikein hyvää tiukan matkustuksen jälkeen. Lipun hintaan kuulunut ruoka ei ollut kummoista, mutta vesiliukumäet olivat oikein sopivia ja saimme hieman adrenaliinia verenkiertoon jo ennen varsinaisen matkan alkua.

Makadi Water World portti.

Hieno aamupala Adrianin synttärien kunniaksi.

Veneellä pääsin suoraan rytmiin ja fiilis oli mahtava, kun tiesi jo valmiiksi kuinka hieno viikko olisi edessä. Mene syömään, kun kello soi, kuuntele ohjeita, kiteile, suojaudu riittävästi auringolta, juo vettä ja muista myös levätä. Näillä ohjeilla viikosta selviää hyvin.  Ilmasto merellä oli mukava, koska tuuli ja meri jäähdyttivät ilmaa sopivasti. Märkäpukua en käyttänyt kertaakaan, vaikka minulla olikin shorty mukana. Kiteillessä minulla oli aina pitkähihainen lycra-paita -ja housut sekä kypärälierihattu suojaamassa auringolta. Ihme ja kumma säästyin palamiselta, eli jotain oli opittu viime vuodesta.

Meikä tekemässä käännöstä.

Tällä kertaa vierailimme kahdella eri saarella. Ensimmäinen oli Ashrafi ja toinen Qaysum. Meillä oli mahdollisuus mennä Tawilaan, mutta olosuhteet olivat niin hyvät, että emme halunneet käyttää liikaa aikaa siirtymiin. Hurghadasta Ashrafiin on noin 50 km linnuntietä. Matkat saarien välillä olivat sitten lyhempiä, mutta veneen liikkeelle lähtö ja ankkurointi vievät aina aikaa.

Karttakuva Punaisen Meren luoteiskulmasta.

Olin Ilmon kanssa samassa hytissä ja se toimi oikein hyvin. 1 hengen vuoteet olivat isoja ja tavarat sai hyvin mahtumaan sängyn alle. Tällä kertaa olin alakannella, kun viime vuonna olimme Vilman kanssa yläkannella. Ruoka oli hyvää ja söin aivan kaikkea mitä oli tarjolla. Luulen, että salaatti yllätti, koska sain vähän vatsan sekaisin, mutta Imodiumilla sai senkin vaivan hoidettua.

Ilmo ja Kissa.

Harrastuskelit suosivat meitä kyllä 100%, koska joka päivä oli kovaa tuulta tarjolla. Koko reissun ajoin 9m2 Harlem Peakilla. Yhden kerran kävin ulkoiluttamassa 12m2 soniccia, mutta sekään ei olisi ollut tarpeen. Vaikka yritin ottaa rennosti, niin hauikseni olivat aivan loppu 3 päivän jälkeen. Olin tehnyt varmaan 200 kitelooppia siihen mennessä ja ne vaativat voimakasta vetävien lihasten käyttöä. Viimeiset 2 päivää kruisailin rennosti kite-foililla, koska voimani eivät riittäneet twintipillä ajamiseen.

Giuseppe hyypi korkealla Duotone Rebel leijallaan.

Opin uusia temppuja, kuten board-offin evästä ja sain varmuutta kitelooppeihin sekä rotaatioihin. Koutsina ollut Saif antoi minulle hyviä vinkkejä temppuihin ja leijan kontrollointiin. Kun joku antaa sinulle livenä ohjeita, niin se on niin paljon parempaa kuin youtube videoiden katselu. Tällä viikolla kehittyy yhtä paljon Suomessa koko kesän aikana. Olen tosi kiitollinen, että pääsin taas osallistumaan.

Meikän Harlem Peak 9m. Monet halusi käydä testaamassa.

Viimeisenä iltana meillä oli veneellä bileet. Minulla ja Marialla oli aikainen lento aamuyöllä. Muut jäivät mantereelle vielä yhdeksi päiväksi. Halusin lähteä suoraan veneeltä, koska muistin viime vuodesta, kuinka rikki olin, enkä jaksanut juuri tehdä mitään viimeisenä päivänä maissa. Nyt oli hyvä syy bilettää lähtöön saakka. Lähdimme taksilla noin 2:n aikaan yöllä. Suunnitelma toimi ja nukuin molemmat lennot takaisin kotiin päin. Kiitos Sickdog, Joonas & Jusa reissun järjestämisestä ja kiitos kaikille mukana olleille. Reissu oli aivan mahtava ja haluan varmasti mennä vielä uudestaan.

Koko KiteSafari porukka.

Paikallinen Aloha-rommi.


Reissun ohjaaja Adrian Argentiinasta.


Jai ajamassa luotto leijallaan Ozonen Endurolla.


Kalastaja-alus

Toinen kalastaja-alus.

Öljynporauslautta.

Delfiini veneen vieressä.

Lontoosta kotoisin oleva Farid "aura-farmaamassa" yläkannella

Meikän tuoli kaatu.


Lisää kuvia: Eveliinan kuvagalleria







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tromsø, Norja 22-29.3.2026

Italian Alpit, Dolomiitit 31.1-9.2.2025