Soul, Korea 30.3 – 4.4.2018

Takana oli jo melko aktiivinen viikko, ensin vajaa viikko Ho Chi Minhissä ja sitten pari päivää Taipeissa. Minulla oli siis parin päivän tauko ennen Korean matkaa. Ajankohta olisi voinut olla parempi, mutta lennot olivat halvat ja Lauri oli sinne menossa, joten tässä välissä oli oiva mahdollisuus käydä Korea katsastamassa. Siispä parin päivän akkujen lataus ja kouluhommiin paneutuminen, ennen kuin reppu pitäisi pakata uudelleen. Akkujen lataus tarkoitti univelkojen pois nukkumista ja paria kovaa treeniä. Treenaamisen jälkeen olo tuntui jo normaalilta ja koulutehtävien tekemisestä tuli huomattavasti mielekkäämpää, kun aivot ovat mukana ja mieli on virkeä.

Lentomme lähti perjantai iltana ja olimme Soulissa vähän ennen 12. Ensimmäisenä täytyi tietenkin nostaa rahaa ja toiseksi ostaa metrokortti, että pääsemme asemalta pois. Tässä vierähti tovi, koska automaatit Koreassa eivät tuntuneet hyväksyvän korttejamme, mutta löysimme kuitenkin yhden, josta saimme rahaa nostettua. Sen jälkeen suuntasimme metrolla kohti Soulia, jonne matkaa oli noin tunnin verran. Hostelliin kävimme vain heittämässä tavarat, koska olimme sopineet, että näemme Laurin kaveria Oonaa Soulin Hongdae-alueella, jossa hän ja hänen vaihtarikaverinsa ovat syntymäpäivien vietossa. Hongdaelle kerkesimme yhden aikaan ja kävimme syömässä, jonka jälkeen näimme Oonan ja vaihtariporukan. Hongdae on tunnettu shoppailu-, ravintola- ja yökerhoalue. Ilta kesti melko myöhään, koska Korean vaihtareilla on kohtalaisen tiukat säännöt dorm-huoneissa. He eivät saa palata takaisin huoneisiin keskellä yötä, vaan aikaisintaan viideltä aamulla, joten heidän illan viettonsa kestää vähintään viiteen asti aamulla. Hongdae-alueelle menimme Uber Blackilla, joka on Uberin luksustaksi. Takaisin hostellille menimme metrolla, koska oli jo aamu ja metrot kulkivat jälleen. Kuulin, että yökerhot saattavat olla auki jopa iltapäivään asti.

Toisena päivänämme Soulissa nukuimme tietysti pitkään, jonka jälkeen lähdimme metsästämään aamupalapaikkaa. Aamupalapaikaksi valikoitui luotettava Burger King. Valikoima oli hiukan erilainen, mihin olin tottunut, joten uhkarohkeana kokeilin Shrimp Whopper-hampurilaista. Burgeri oli ihan hyvä, mutta vähän liian tulinen makuuni ja olotilaani nähden. Burgereiden jälkeen kävimme Deoksungun palatsissa. Palatsin edessä oli jokin mielenosoitus ja hirveästi ihmisiä kantamassa Korean ja Amerikan lippuja. Ilmeisesti mielenosoituksen tarkoituksena oli kannustaa Etelä-Koreaa tekemään lähempää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Illalla kävimme vielä Hongdaella katsastamassa ravintola ja shoppailu puolen. Ostin pipon ja pitkähihaisen paidan. Koreassa oli nimittäin melko kylmä ja ainut pitkähihainen paitani haisi hiukan tupakansavulta, joten se oli käyttökelvoton. Korean yökerhoissa sai polttaa sisällä, jonka kyllä huomasi vaatteiden hajusta seuraavana päivänä.

Seuraavana päivänä Laurin kaveri Oona oli oppaanamme. Kävimme ensin katsomassa Bukchon Hanok Villagea, joka on perinteistä korealaista asuinaluetta. Talot ovat vanhoja ja alue on rakennettu 600 vuotta sitten. Alueella kiertelyn jälkeen menimme Soul Toweriin, josta pitäisi saada hyvä kuva kaupungista. Ikävä kyllä Kiinasta tulevat saasteet ovat merkittävä ongelma Koreassa, minkä vuoksi näkymä oli hiukan utuinen. Näimme kyllä suhteellisen kauas, mutta kaikki kuvat näyttävät sumuisilta. Tänä päivänä Koreassa oli saaste varoitus, mikä tarkoittaa sitä, että viranomaiset suosittelevat kirurgimaskin käyttöä, eikä ulkona kannattaisi harrastaa mitään raskasta liikuntaa. Lopetimme iltamme korealaiseen BBQ ateriaan. Korealaisessa BBQ:ssa raaka-aineet tuodaan samantien pöytään, minkä jälkeen asiakkaat grillaavat ruuan itse pöydän keskellä olevassa grillissä.

Seuraava päivänä ajattelimme lähteä kiipeämään läheiselle Bukhansan-vuorelle. Luin eräästä blogista, miten vuorelle pääsee ja ajattelin sen olevan helppo nakki kahdelle urheilulliselle nuorelle. Vuorelle päästyämme kello oli jo neljä ja korkeus eroa oli 836 metriä kavuttavana. Puolessa välissä tajusin, että blogin osoite oli ”Outofyourcomfortzone.net”, joka saattoi osua oikeaan. Kiipesimme kuitenkin koko ajan, vaikka kulma oli loppumatasta ainakin 30 astetta. Vastaan tulijoita oli jonkin verran ja kaikilla oli retkeily kamat niskassa. Ihmiset olivat varmasti tulossa takaisin päin, koska polun laskeutuminen olisi erittäin vaarallista pimeällä. Polku ei ollut mitään helppo kulkuista ja meillä oli vain farkut, kävelykengät ja pitkähihaiset paidat päällä. Huipulle päästyäni olin aivan hiestä märkä. Ylhäälle päästyämme tapasimme muitakin myöhään lähteneitä nuoria, mutta heillä matkanteko oli kestänyt 2-3 tuntia, kun me selätimme vuoren puolessatoista tunnissa. Laskeuduimme tämän monikansallisen porukan kanssa alas, koska ilta alkoi jo hämärtää ja porukka vaikutti ihan mukavalta.

Illalla menimme Laurin kanssa vielä korealaiseen saunaan/kylpylään. Kokemus oli aika eksoottinen, mutta todellakin rahan ja ajan arvoinen. Kylpylässä oli 5 kerrosta ja kerrokset sisälsivät kylpyjä, saunoja, eri lämpöisiä huoneita, ruokapaikkoja, salin ja paljon muuta. Paikka, jossa kävimme, oli nimeltään Siloam Sauna ja voin suositella paikkaa lämpimästi, mikäli Souliin menee. Sauna on auki 24 tuntia vuorokaudessa ja siellä voi myös viettää yön. Ylin kerros oli pelkästään nukkumista varten ja voin kertoa, että se oli huomattavasti mukavamman oloinen nukkumispaikka, kuin halvimmasta päästä oleva hostellimme. Saunassa kaikille jaetaan saunavaatteet, joita pidetään yhteisillä alueilla. Seuraavalla kerralla säästän asumisessa ja nukun ensimmäisen tai viimeisen yön korealaisessa saunassa.

Viimeisenä päivänämme kävimme DMZ-alueella (Demilitarized zone), korean sotaa esittelevässä museossa ja kaupoissa. DMZ-alueella näimme pohjoiskoreaan ja opas kertoi historiasta sekä alueen toiminnasta. Vierailimme myös pohjoiskorealaisten kaivamassa tunnelissa, jonka oli tarkoitus ulottua eteläkorean puolelle. Tunneleita oletetaan olevan enemmän, kuin niitä on löydetty. Uutena asiana opin sen, että eteläkorealaisten asepalvelus on vähintään noin 1 vuosi ja 10 kuukautta pitkä. Sääliksi käy kavereita. Museo oli puolestaan valtava ja sieltä voi oppia paljon aiheesta, mikäli aikaa ja kiinnostusta löytyy.

DMZ-kierroksella näimme eilisiä tuttuja vuorelta ja illalla tapasimme saksalaisia vaihtareita, jotka olivat myös samalla vuorireissulla. Söimme myös hyvää kebabia, mikä tuli tarpeeseen, koska sitä on vaikea Taiwanista saada. Korean reissu oli kaikin puolin onnistunut, hostelli olisi tosin voinut olla hiukan parempi. Souli on melko rauhallinen ja monipuolinen kaupunki, jossa kannattaa kyllä joskus käydä.